Ensimmäiset havainnot sähköisestä toiminnasta aivoissa ovat vuodelta 1875 Englantilaisen fyysikon Richard Cartonin toimesta. Vuonna 1912 Venäläinen psykologi Vladimir Vladimirovich Pravdich-Neminsky julkaisi ensimmäisen EEG:n eläimestä. Vuonna 1914 Napoleon Cybulski ja Jelenska-Macieszyna kuvasivat EEG:tä tieteellisesti aiheutetuilla kouristuksilla.
EEG löydettiin varsinaisesti vuonna 1924 saksalaisen psykiatristin Hans Bergerin toimesta. Se oli merkittävä läpimurto neurologisen ja psykiatrisen lääketieteen kannalta, varsinkin kun muita mittauslaitteita, kuten EP,CT,MRI ja DSA:ta ei ollut vielä olemassa. Hän oli ensimmäinen henkilö, joka kykeni tallentamaan ihmisen EEG:n Hän myös kehitti Electroencephlaogrammin eli aivosäkökäyrän mittauslaitteen. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun ihmisen aivotoimintaa pystyttiin seuraamaan ilman leikkauksia.
Vuonna 1934 Fisher ja Lowenback demonstroivat ensimmäistä kertaa epileptimuotoisia piikkejä. 1935 Gibbs, Davis ja Lennox tulkitsivat piikkiaaltoja ja toistuvia kuvioita poissaolokohtauksissa, tämä oli ensimmäinen suuri harppaus kohti kliinistä EEG:tä. Myöhemmin vuonna 1936 Gibbs ja Jasper huomasivat säännölisten Ictal piikkien olevan merkki epilepsiasta. Myöhemmin samana vuonna avattiin ensimmäinen EEG laboratorio Massachusettsin keskussairaalaan.
Frankiln Offner kehitti ensimmäisen prototyypin EEG:stä joka oli liitettynä mustekirjoittimeen. Tämä tunnetaan nykyään nimellä Offnerin Dynographi. 1947 American EEG järjestö perustettiin ja samalla pidettiin maailman ensimmäinen EEG kongressi. Ja vähän sen jälkeen vuonna 1953 Aserinky ja Kleitman luonnehtivat EEG:n avulla REM-unta.
1950-luvulla William Grey Walter kehitti adjunkin EEG:lle nimeltään EEG topographia. Se mahdollisti elektronisen aktiviteetin kartoittamisen aivon pinnalla. Sitä ihailtiin 1980-luvulle asti ja vaikka sitä pidettiinkin lupaavana, eivät neurologit hyväksyneet sitä ja se pysyi vain tutkimustyökaluna.
Lähteet:
1. Odjel za neurokirurgiju, Klinicka bolnica Split, Split, Hrvatska..Hans Berger (1873-1941)--the history of electroencephalography. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16334737 (accessed 1.11.2014).
2. Richard J. Davidson, Daren C. Jackson & Christine L. Larson.Human electroencephalography . https://ccsn.uchicago.edu/sites/ccsn.uchicago.edu/files/uploads/Chapter%202.pdf (accessed 1.11.2014).
3. A S Jacks, N R Miller. Hans Berger (1873–1941), Richard Caton (1842–1926), and electroencephalography. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1738204/pdf/v074p00009.pdf (accessed 1.11.2014).